Päivä 1 - lauantai 1.9.2007
Turkuun pitäs ehtiä jollakin konstia
Mittarilukema kotona lähtiessä 36274.
Vihdoin se hermostunut odottaminen palkitaan ja itse matka voi alkaa. Tosin eukko on saanut järjesteltyä työnsä niin että matkaan päästään lähtemään, mutta ei siihen mitenkään hirveesti aikaa jääny; työt loppu klo 15 paikkeilla ja Turussa pitäs olla jo klo 19 ja välissä pitäs vielä jotain syödäkin jossain vaiheessa, vaihtaa kamppeet ja vielä ajaa perillekin. Noh, ei auta kuin yrittää. Jotta matkaan päästäisiin mahdollisimman jouhevasti, pakattiin kaikki tarpeellinen jo etukäteen ja lapsen vahditkin tuli ajoissa - matkaan!
Ensimmäinen pysähdys tehtiin Ikaalisissa - olin sitten unohtanut tankata joten menovettä piti saada välillä lisää. Ikaalisissa iski ensimmäistä kertaa päälle myös paniikki - missäs penteleessä ne matkaliput taas mahtoi olla. Aina kun kiireessä lähtee niin jotain melko varmasti jää. Tosin koskaan ei ole lippuja unohtunut mutta olisihan se kerta ensimmäinenkin. Mutta pieni tarkistus niin siellähän ne oli missä pitikin eli sivulaukussa sisäkassin sivutaskussa. Nuo Givin Keyless laukut on siitä kivat, että niistä saa sen pienen lokeron auki ilman avainta ja pääsee nätisti sisäkassiin käsiksi jolloin voi lippuja ja muita pitää siellä jemmassa.
Emäntä myös piti koko reissun ajan muistikirjaa bensan hinnasta ja kilometreistä jokaisella tankkauksella, pitää niitä tuossa kaivella jossain vaiheessa tähän tarinan tueksi ja tehdä vaikka jonkinlainen taulukko sitten aikanaan. Ikaalisissa näytti olevan kilometrejä jo 36368 ja tankkiin meni 12,71 ltr litrahinnan olessa 1,339 eur/ltr. Tästä eteenpäin sitten onkin hyvä laskea kulutusta tarvittaessa.
Ikaalisten jälkeen keli alkoi olla kaikkea muuta kuin kesäinen ja Vammalan paikkeilla piti vetää päälle jo "vara-kamppeet" eli fleece-takit päälle ettei ihan palellu. Samalla otettiin käyttöön jo paksummat hanskatkin. Vaikka aurinko paistoi oli oikeasti penteleen kylymä, alle 10 tais vetää pahimmillaan. Tätäkö se sitten on 2 viikkoa - ei puutu kuin räntäsade...
Olin paikantimesta poistanut kaikki turhat suomen kartat ja oli ihan kiva ajella vaihteeksi peruskartalla mikä tuossa Garminin paikantimessa on vakiona eli vain isommat tiet koko euroopasta. Tarkemmat kartat latasin siten että Tukholma on mukana mutta sitten vasta ihan etelä-ruotsi Perstorpin paikkeilla. Tällä tavoin sain ajatellun reitin sopimaan tarkkana tuohon Garmin Guestiin, missä muista on vain 256 MB eli koko eurooppaa sinne ei tarkkana saa vaikka itkis. Tosin, empä ole koko eurooppaa vielä kerralla tarvinnu kun ei aika piisaa joka kylässä ja tien nurkassa käydä. En myöskään ottanut Saksan osaltakaan kovin tarkasti noita karttoja - motarilla kun pärjää ilman kovin tarkkaa suunnistusta vallan hyvin, kunhan suunta ja seuraava isompi kaupunki sekä tien numeron on selvillä. Tällä tavoin katukartasto keskittyi alppien alueelle missä tarkemmalle kartalle oli tarve. Tankkilaukussa kulki lisäksi mukana vielä painettuja karttoja läjäpäin.
Turusta nyt ei hirveesti uutta kerrottavaa ole. Käytiin siinä tankilla ennen satamaan ajoa ettei heti ruottissa tarvisi ettiä huoltsikkaa. Satamassa oltiin hyvissä ajoin ja tuli siihen pari muutakin pyörää - terveiset pojille jos ittenne tunnistatte, toivottavasti reissu meni mukavasti ja myös tuliaiset sopi kyytiin tullessa :)
Turun satamassa pyörät ohjattiin autoja ennen oikealle odottamaan laivaan pääsyä. Siinä oli joku semmonen katoskin jos vaikka alkas sataa ja siinä sitä sitten odoteltiin tunti toista laivaan pääsyä. Jatkossa pitänee ottaa vaikka pelikortit niin ei tuu aika niin pitkäksi...koko reissun aikana kun tuli odoteltua laivoja ja junia muutamia tunteja jona aikana ei vaan oikein pysty tekemään yhtään mitään muuta kuin odotella. Jos edes WLAN toimisi välttävästi jossain pääsis nettiin mutta kun sekään ei yleensä pelaa siellä missä aikaa sen käyttämiseen olisi.
Viking Line Rosella tais olla aluksen nimi. Viking Line otettiin ihan sen takia kun se on Tukholmassa jo ennen klo 8 suomen aikaa. Olimme ottaneet hytin ikkunalla (ikkunattomallakin olis kyllä hienosti pärjänny) ihan vain reissun erityisluonteen (eli se 20v häämatka) kunniaksi. Pyörät sidottiin kevyesti nokka reunaa kohti. Itse laitoin perinteisesti sidontaliinalla sivujalan etuhaarukkaan kiinni ettei se pääsisi alta pois, seinään en mopoa sitonut. Korviin jäi myös toisten keskustelu sitomisesta henkilökunnan kanssa "mitenkäs tämä olis paras sitoa" - "ei niitä tarvi sitoa, ei oo yhtään mopoa kaatunu tänä kesänä eikä nyt ole tulossa kovin huonoa keliä tälle matkalle". En sitten omaakaan sitonut ja hyvinhän tuo pystyssä oli vielä aamullakin.
Kamat hyttiin ja sitten syömään seisovasta pöydästä - koko päivänä ei oltu käyty syömässä missään ja nälkähän se alkoi jo vaivata. Onhan se safka siellä buffetissa hyvää mutta niin turkasen arvokasta kun ei millään jaksa koko rahan edestä syödä - jos vetäs lärvät niin saattas päästä jollakin lailla edes omilleen mutta syömällä ei taho onnistua. Vatsa täyteen ja sitten olikin kiva vetäytyä hyttiin - eka yö kahdestaan ettei kersalauma häärää vieressä varmaan vuoteen ja kyllä se uni maittokin hyvin :)
Nizza, here we come....
Reissun seuraava >>